VARKAUDEN SEUDUN ELINKEINOJEN KEHITTÄMISYHTIÖN SIDOSRYHMÄJULKAISU 1/2022 ANDRITZ WARKAUS WORKS RAKENTUU UUTEEN AIKAAN
Julkaisija: Navitas Yrityspalvelut: Navitas Kehitys Oy, Keski-Savon Teollisuuskylä Oy, Varkauden Taitotalo Oy & Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus Toimituspäällikkö: Tiina Rajamäki Toimituskunta: Sanna Hietalahti-Husu, Mirjam Ihalainen, Jouko Laitinen, Katja Niiranen, Sari Ronkainen Toimittajat: Tiina Immonen, Tiina Rajamäki, Jarmo Seppälä Kannen kuva: Jarmo Seppälä Taitto: Visuaalinen viestintä Orava Painatus: Grano Oy TÄSSÄ NUMEROSSA 3 20 vuotta Varkauden elinkeinoelämän aallonharjalla 4 ANDRITZ Warkaus Works rakentuu uuteen aikaan 6 Kaupan ala investoi Varkaudessa 8 Stora Enson biotuoteintegraatti investoi ja kasvaa 10 Ämmäkoski avautuu kaloille 12 Warkaus - ihan omanlainen 14 Finnforel Oy lähes kolminkertaistaa tuotantonsa Varkaudessa KATSE PALLOON! KUTEN TIEDÄMME, MAAILMAN POLIITTINEN TASAPAINO on heilahtanut radikaalisti ja Varkauden, kuten kaikkien muidenkin itäsuomalaisten kaupunkien asema Suomen sisäisistä resursseista on suhteellisesti muuttunut vaikeammaksi. Monelle päättäjälle Etelä-Suomessa on varmasti henkisesti helpompaa rakentaa fyysistä etäisyyttä itärajaan ja keskittyä katsomaan länsirannikolle mm. investointeja miettiessään. Suomen hyvästä turvallisuustilanteesta huolimatta olemme Itä-Suomessa vaarassa joutua eräänlaiselle henkiselle suojavyöhykkeelle rajan läheisyyden takia. Siihen emme savolaisina voi emmekä saa antautua. Suomen, mutta etenkin Pohjois-Savon toimijoiden, pitää pystyä osoittamaan osaamisellaan, että olemme edelleen turvallinen ja innovatiivinen sijoituskohde, joka pystyy tuottamaan erinomaisia tuotteita maailman, mutta myös lähialueen asiakkaille. Tämän vuoksi meidän pitää toimia entistäkin voimakkaammin oman alueemme vahvistamiseksi ja kehittää osaamistamme ja palvelutarjontaamme. Tästä on on hyviä esimerkkejä näkyvissä joka puolella Pohjois-Savoa. Meidän ei tarvitse odotella Nato-takuita ollaksemme itse parempia. Kuinka vahvistuminen sitten tapahtuu? Tinkimättömällä työllä yrityksissä, mutta myös maakuntien, kuntien ja kaupunkien tuella sekä jokaisen yksilön kyvyllä markkinoida aluettamme. Yhteistyö kaikilla tasoilla on kultaakin arvokkaampaa sekä rohkeus ottaa askeleita tuntemattomaan, etenkin henkilökohtaisella tasolla. Onneksi liiketoimintarahoitusta on viime vuosina ollut tarjolla tavallistakin enemmän, joten se on mahdollistanut ideoiden viemistä todellisuuteen. Tämä niukka rahoitushyödyke kun on ollut yleensä se suurin este ideoiden konkretisoitumisessa uusina tuotteina tai toiminnan edellytyksinä. 15 Matkalla kohti vihreää siirtymää 16 Sähköä ja säästöä auringosta 18 Riikinnevan kiertotalousalue herättää kiinnostusta 19 Puutalokorttelit houkuttelevat matkailijoita ja luovien alojen toimijoita 20 Vuoden Uusyritys Sähkötekniikka Nissinen Oy kasvaa kannattavasti 22 Yhteistyötä yli kuntarajojen Niin se oli vuonna 2007 ja uudelleen pari vuotta sitten, kun yrityksellemme tuli vastaan isot tarpeet toimiston ja tuotantotilojen suhteen. Saumaton yhteistyö Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:n kanssa johti Navitas II -toimitalon rakentamiseen, jonka asukkaina olemme tyytyväisenä olleet 2009 alusta lähtien sekä uuden tuotantotilan valmistumiseen Hasinmäkeen kesäkuussa. Nämä investoinnit ovat varmistaneet yhtiömme kykyä kasvaa voimakkaasti paikallisesti, niin henkilö- kuin projektimäärässä. Veroäyrit jäivät siis enimmäkseen Varkauteen. Samanlaista asennetta tarvitaan laajemminkin, kuten matkailussa, jonka eteen on tehty hyvää työtä. Viime aikoina kaupungin maine viihtyisänä keskuksena tuntuukin vahvistuneen. Yksi tulevaisuuden vetonaula tullee olemaan uusi Ämmäkosken ohitusuoma, jolla ennallistetaan koskea mahdollistaen kalojen nousun ylävesille. Tämän hankkeen imagovaikutuksia tulee vahvistaa merkityksellisellä markkinoinnilla. Samalla kaupungin uudet kävelysillat saanevat lisää tyytyväisiä käyttäjiä, kun kalojen taistelua virtaavaa vettä vastaan voi ihastella muutamien metrien päästä. Nämä kohtaamiset muistuttavat meitä elämän jatkuvasta taistelusta kohti tulevaa: periksi ei saa antaa, sillä vastoinkäymisten jälkeen koittaa parempi huominen ja uuden syntymä. Siksi me savolaisuudesta ylpeinä jatkamme työtämme paremman tulevaisuuden puolesta! MARKO LUOKKANEN Navitas Kehitys Oy:n hallituksen jäsen Andritz Oy:n Varkauden paikallisjohtaja KUVA: ANDRITZ OY Osoitelähde: Julkaisijan asiakas- ja osoiterekisterit
3 TEKSTI: TIINA RAJAMÄKI KUVAT: TIINA RAJAMÄKI JA VARKAUDEN TAITOTALO OY 20 VUOTTA VARKAUDEN ELINKEINOELÄMÄN AALLONHARJALLA ENSIMMÄINEN NAVITAS-TALO VALMISTUI VARKAUTEEN SAIMAAN KAINALOON 20 VUOTTA SITTEN. Tangokuningas Petri Hervannon sävelet kaikuivat ilmassa ja rannassa tuoksuivat paistetut muikut. Oli kaunis kesäkuun päivä, kun Navitas 1 -talon parikymppisiä juhlistettiin vuokralaisten ja muiden arvovieraiden seurassa. Vuosijuhla oli samalla yksi varkautelaisen elinkeinoelämän merkkipaaluista. Navitas-talot eivät ole vain seiniä ja pinta-alaa, vaan ne kantavat mukanaan palan paikallistarinaa: – Omalla tavallaan nämä kiinteistöt ja yhteisöt kertovat siitä, miten Varkauden kaupungin ja yhteisön tarina on tullut. Perinteikäs teollisuuskaupunki ja historia tunnetaan, mutta ajan myötä myös kaupungin on kehityttävä ja muututtava. Navitas-kiinteistöt on siitä oiva esimerkki: ei ole jääty makaamaan paikalleen, vaan on menty ajan ja muutoksen virran mukana, totesi Varkauden kaupunginjohtaja Joonas Hänninen juhlapuheessaan. Ei liene sattumaa, että Navitas tarkoittaa latinaksi ”energiaa, nouse ylös ja toimi”. Pääministeri saapui soutamalla Navitas-talojen juuret ulottuvat vuoteen 1998, jolloin Varkaudessa käynnistettiin suunnittelutyö Tyyskän alueen kehittämiseksi. Kaupungissa elettiin tuolloin voimakasta teollisuusautomaatio- ja elektroniikkaosaamisen nousukautta. Kaupungin vientiteollisuuden tarpeisiin kaivattiin uusia toimitiloja keskeisellä sijainnilla, ja Varkaus kiinnosti sijoittumiskohteena myös muualta tulevia toimijoita. Alkuvaiheessa hankkeeseen lähti mukaan 20 yritystä. Uuden teknologiakeskuksen rakennushanke lähti toden teolla käyntiin vuosituhannen alussa, kun Varkauden kaupunki perusti Varkauden Taitotalo Oy:n. Palvelupäällikkö Mirjam Ihalainen on ollut yhtiön palveluksessa lähes alusta saakka. – Valtiosihteeri Rauno Saari muurasi peruskiven toukokuussa 2001 ja harjannostajaisia vietettiin elokuussa. Vuoden 2002 helmikuussa rakennuksen vihki käyttöön pääministeri Paavo Lipponen, joka ensin muurasi vastarannan Energiaosaamiskeskuksen peruskiven – ja tuli sitten soutamalla yli Navitaksen puolelle, Ihalainen muisteli menneitä. Ainutlaatuinen osaamiskeskittymä Paljon on ehtinyt tapahtua kahdessa vuosikymmenessä: Yhden teknologiatalon alueesta on kasvanut kansainvälisen suurteollisuuden osaamiskeskittymä. Energiaosaamiskeskus ENO valmistui vastarannalle Foster Wheeler Oy:n käyttöön vuonna 2002 ja vuonna 2008 naapuriin nousi Navitas 2 -talo, kun ANDRITZ Oy tarvitsi Varkauden toiminnoilleen uutta toimitilaa. – Olemme olleet onnellisten tuulien alla. Niiden jatkumisesta ei ole koskaan takeita, mutta meillä on mahtava Navitas-yhteisö ja kumppanit, joiden kanssa pääsemme aina eteenpäin, kunhan vain teemme itse parhaamme. Samanlaisia kumppanuuksia toivomme Varkauden Taitotalolle lisää, jotta seuraavat ponnistukset, kuten ehkä Navitas 3, jonakin päivänä toteutuu, ANDRITZ Oy:n Varkauden paikallisjohtaja Marko Luokkanen sanoi yritystervehdyksessään. Tänä päivänä Navitas-taloissa toimivat yritykset edustavat Varkauden seudun keskeistä osaamista mm. metsä-, metalli- ja energiateknologiateollisuuden aloilla. Taloissa työskentelee 600 alansa asiantuntijaa noin 40 yrityksessä. Alkuperäisiä hankkeeseen mukaan lähteneitä vuokralaisiakin on vielä joukossa, kuten ABB Oy, AFRY Finland Oy ja Konjunktuuri Oy. – Tällaista osaamiskeskittymää ei ole monella paikkakunnalla. Navitaksen rakennukset toimivat myös Varkauden kaupungille erinomaisena näyttelypaikkana ja lippulaivatuotteena. Varkauden Taitotalo on nimensä mukaisesti osaamiskeskittymä, jossa yritykset ja työntekijät luovat osaamisen, kaupunginjohtaja Hänninen muotoili puheessaan. Palvelupäällikkö Mirjam Ihalainen kukitettiin kiitoksena pitkästä urastaan Varkauden Taitotalo Oy:n palveluksessa. Kuvassa lisäksi Varkauden Taitotalo Oy:n entinen toimitusjohtaja Allan Hahtala (vas.), nykyinen toimitusjohtaja Jouko Laitinen, Navitas Kehitys Oy:n entinen yritysasiamies Matti Lönnroos sekä tekniikan tohtori Ilkka Korhonen. NAVITAS-TALOISSA TYÖSKENTELEE 600 ALANSA ASIANTUNTIJAA NOIN 40 YRITYKSESSÄ. Navitas rakentumassa Saimaan vesistön rannalle heinäkuussa 2001.
4 NAVITAS NEWS TEKSTI & KUVAT: JARMO SEPPÄLÄ ANDRITZ WARKAUS WORKS RAKENTUU UUTEEN AIKAAN KATTILAKONEPAJA ANDRITZ WARKAUS WORKS SIIRTYY UUSIEN TOIMITILOJEN VALMISTUESSA UUTEEN AIKAAN. KESKI-SAVON TEOLLISUUSKYLÄ OY:N RAKENNUSINVESTOINTI JA KONEPAJAYHTIÖN LAITEINVESTOINNIT OSOITTAVAT KAUPUNGIN JA ANDRITZ-KONSERNIN LUOTTAMUSTA ANDRITZ WARKAUS WORKSIN OSAAMISEEN JA MENESTYMISEEN VARKAUDESSA. Uuteen Hasinmäen 14 000 neliön tehdasrakennukseen kuuluvat muun muassa tuotanto-, toimisto- ja varastotilat. Rakennushankkeen kustannusarvio on 25 miljoonaa euroa. Keski-Savon Teollisuuskylä Oy on rakennuttanut tilat ja vuokraa ne yhtiölle kymmeneksi vuodeksi. Nyt loppuvaiheessaan oleva iso kehitysohjelma, johon kuuluvat yhtenäisten toimitilojen lisäksi uusi tuotantolinja, lisää ANDRITZ Warkaus Worksin tuottavuutta ja toiminnan kehitysmahdollisuuksia. Kokonaisuus on valmis tämän vuoden loppuun mennessä. Konserni luottaa yhtiöön ja kaupunkiin Konepaja tekee muun muassa soodakattilan prosessikriittisiä paineenalaisia osia, joten koko yksikön toiminta ja siirtyminen uusiin tiloihin on merkittävää koko ANDRITZ-konsernille. Jatkuvaan toiminnan parantamiseen perustuva investointi on suunniteltu emoyhtiön kanssa yhdessä. – Koko hanke on ollut meille ja samalla koko Varkauden seudulle emoyhtiömme merkittävä luottamuksenosoitus. Osaamisemme tällä alalla on tunnustettu, sillä ilman tarkkaa harkintaa iso kansainvälinen konserni ei tee tällaista investointia, ANDRITZ Warkaus Works Oy:n toimitusjohtaja Antti Kettunen sanoo. – Suunnitelman onnistumisen perustana on myös erinomainen yhteistyö meidän, Varkauden kaupungin ja Keski-Savon Teollisuuskylän välillä. Onhan tämä hanke myös tuonut lisää dynamiikkaa koko seudulle, kun rakennustyö on työllistänyt noin 500 suurelta osin paikallista henkilöä.
5 Antti Kettunen (vas.), Kim Puustinen, Tiina Kauppinen, Jere Mulari ja Tomi Rosvall ovat tyytyväisiä uusiin, nykyaikaisiin toimitiloihin. Kettunen kertoo yhtenä esimerkkinä, että uusinvestointina yritys on hankkinut 140 metriä pitkän automatisoidun kappaleenkäsittelylinjaston, joka siirtää, hitsaa ja taivuttaa putkimateriaalia varastosta kokoonpanoon. – Robotteja meillä on sekä tuotannossa että asiakastoimituksissa, mutta koneista huolimatta tärkeintä ovat osaavat ihmiset ja heidän osaamisensa hyödyntäminen sekä sujuvat prosessit. Pelaamme joukkuepeliä hyvässä tiimihengessä, Kettunen korostaa. Automaatio lisää laatua ja tuottavuutta ANDRITZ Warkaus Worksin tilauskanta on nyt ennätyssuuri ja lisäksi uusia, isoja projekteja on tulossa. Tuotannon kehityspäällikkö Tomi Rosvall kertoo, että tarjolla on entistä laajempi tuotekokonaisuus sekä uusien komponenttien valmistusta. Tavoitteena on edelleen erittäin kova laatutaso, keskittyminen tiettyjen komponenttien valmistukseen ja sen digitalisoitu dokumentointi tilauksesta toimitukseen. Tuotantolinjoilla hitsauksen ja putkenkäsittelyn automaatioaste nousee ja jatkossa voidaan käsitellä isompia kappaleita eli yksikön tuottavuus kasvaa. Myös palvelutuotantoa on mahdollista kasvattaa. – Muutto uusiin tiloihin ja samalla toiminnan käynnissä pito on ollut meille kaikille aikamoinen ponnistus. Jokaisena päivänä olemme oppineet tästäkin aina jotain uutta, Rosvall sanoo. Turvallinen toteutus,viihtyisä lopputulos – Niin uudistuksen pienet yksityiskohdat kuin isojen koneiden siirtäminen on hyvin suunniteltu ennen työhön ryhtymistä. Olemme tyytyväisiä siihen, että projekti on sujunut turvallisesti ja ilman tapaturmia, laatu-, turvallisuus- ja ympäristöpäällikkö Tiina Kauppinen mainitsee. – Suurten koneiden siirrot suunnitellaan riskienarvioinnin kautta. Esimerkiksi 20 tonnin painoinen paneelihitsauskone on jo siirretty turvallisesti yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Uudet, nykyaikaiset työskentelytilat ovat myös henkilöstön kannalta vetovoima- ja imagotekijä, joka lisää viihtyvyyttä ja työ- hyvinvointia. Esimerkiksi kokenut työntekijä Kim Puustinen ja hänen nuorempi työtoverinsa Jere Mulari ovat tyytyväisiä uusiin tiloihin. – Tämä on ollut iso parannus työoloihin, kun tiloissa on asianmukainen ilmastointi, hyvä valaistus ja koko talossa on ”moderni meininki”. Työntekijät ovat suhtautuneet uusiin tiloihin ja muuttoon hyvin myönteisesti, Puustinen sanoo. ANDRITZ Warkaus Works Oy työllistää nyt suoraan noin 90 henkilöä ja lisäksi seitsemän yhteistyökumppanin yli 40 työntekijää, jotka toimivat tuotantolaitoksen seinien sisällä. Yritykseen on palkattu lisää työntekijöitä ja järjestetty rekrykoulutusta. Lisäksi Savon ammattiopiston kanssa on toteutettu oppisopimuskoulutusta. Verkottuminen hyvässä vauhdissa Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:n toimitus- johtajan Jouko Laitisen mukaan ANDRITZ- konsernin investoinnit Varkauteen ovat osa tärkeää yhteistyötä ja yksi osoitus siitä, että kansainväliset yritykset arvostavat Varkauden aluetta ja sillä olevaa potentiaalia. – Merkittävää on lisäksi se, että Hasinmäen konepajainvestointi on herättänyt kiinnostusta myös muissakin yrityksissä ja alueelle on jo sijoittunut myös useita pienempiä toimijoita, Laitinen huomauttaa. Iso investointi Hasinmäkeen on edistänyt rakennustoimintaa ja ”vetänyt mukanaan” muita teollisia toimijoita ja osoittaa myös ulospäin Varkauden alueen kasvuhenkisyyttä. Monipuolisten yritysten keskittyminen samalle alueelle on myös tehostanut yritysten keskinäistä verkottumista. ”KOKO HANKE ON OLLUT MEILLE JA SAMALLA KOKO VARKAUDEN SEUDULLE EMOYHTIÖMME MERKITTÄVÄ LUOTTAMUKSENOSOITUS.”
6 NAVITAS NEWS TEKSTI: JARMO SEPPÄLÄ KUVAT: MOTONET, K-CITYMARKET VARKAUS JA JOORAUTA OY KAUPAN ALA INVESTOI VARKAUDESSA KAUPAN ALAN KASVU JA INVESTOINNIT OVAT YKSI TALOUSALUEEN TOIMELIAISUUDEN MITTAREISTA. VARKAUDESSA OVAT ERI KAUPPARYHMITTYMÄT TEHNEET PARIN VIIME VUODEN AIKANA MERKITTÄVIÄ INVESTOINTEJA UUSIIN TOIMITILOIHIN JA VANHOJEN TILOJEN PERUSKORJAUKSIIN. Varkauden Prisma siirtyi Käsityökadulta parisen vuotta sitten 5-tien varteen. Noin 20 miljoonan euron investoinnin ansiosta palvelut paranivat ja valikoima erityisesti käyttötavaroiden osalta kasvoi merkittävästi. Myös palvelutiski uudistui ja myymälän ilme nykyaikaistui. Entisen Prisman täysin remontoidussa rakennuksessa aloitti viime vuoden lopulla tavaratalo Rusta. Varkauden-myymälä on järjestyksessään yhtiön 32. tavaratalo. Rusta on painottunut erityisesti kodin sisustukseen ja vapaa-ajan tuotteisiin sekä kulutus- ja sesonkituotteisiin. Sisustamisen tuotteiden lisäksi ketjulla on perusvalikoima, joka sisältää erilaisia kulutustuotteita, kuten pesuaineita ja kauneustuotteita. Motonetin palvelut laajenivat Entisessä Prisman kiinteistössä Käsityökadulla toimii nyt myös Motonetin yksityisasiakkaiden myymälä ja yritysasiakkaiden palvelut. Autoalan yritysasiakkaita palvelee AD VaraosaMaailma ja muita yritysasiakkaita Motonet Pro. Varkauden tavaratalo oli avautuessaan Motonet-ketjun 40. tavaratalo. Kiinteistön omistaa Broman Yhtiöt. Autojen pienet huollot polttimonvaihdoista renkaiden tarkistuksiin hoituvat Motomaatti-testaus- ja palveluasemalla. Samassa kiinteistössä toimii myös yksityisen yrittäjän Motonet-korjaamo ja rengashotelli. Lisäksi sähköautoilijat on huomioitu Motolataus-latauspisteillä ja pihan palveluihin kuuluu myös Motovelo, itsepalveluhuoltopiste polkupyöräilijöiden avuksi. Motoimuri eli itsepalvelupiste auton sisätilojen imurointia varten on käytössä myös Varkauden tavaratalon pihalla. Myös Motokärry-peräkärrynvuokraus on suosittu palvelu. Lisäksi vuokrattavissa ovat esimerkiksi venetraileri, nokkakärryt, oksasilppuri ja suksiboxit. Hyvä toimintaympäristö tuo asiakkaita kaikille – Sijaintimme on hyvä keskeisellä paikalla ja paikkakuntalaiset ovat löytäneet meille hyvin. Asiakkaamme ovat mahtavia ja meillä onkin paljon kanta-asiakkaita, Motonetin tavaratalopäällikkö Marika Konttinen iloitsee. Konttisen mukaan Varkaus on hyvä kauppapaikka, kaupungin hallinto on suhtautunut kaupan alaan myönteisesti ja kaupungissa on hyvä ilmapiiri. – Motonet oli varkautelaisasiakkaiden odottama liike. Kysyntää on ja kauppa on käynyt odotusten mukaan eli hyvin. Hyvä toimintaympäristö tuo asiakkaita kaikille alueen kauppaliikkeille, Konttinen kertoo. Motonet asettui Käsityökadulle täysin remontoituihin tiloihin.
7 K-CITYMARKET UUDISTUU PERUSTEELLISESTI K-CITYMARKET VARKAUDEN LIIKETILOJEN KOKONAISUUDISTUKSEEN Relanderinkadulla kuuluvat kauppatilojen remontointi kokonaisuudessaan ja perusteellinen talotekniikan uudistus. Joulusesonkiin valmistuva remontti on yksi alueen merkittävimmistä kaupan alan investoinneista tämän vuoden aikana. Alkuvuonna alkaneessa remontissa koko kiinteistö uudistetaan ja sen ilme muuttuu. Uudistus koskee sekä kaikkia elintarvikkeen että käyttötavaran osastoja. Kauppa palvelee remontin aikana tavalliseen tapaan. Uudistuksia tehdään kaupan asiakastiloissa sekä taka- ja parkkitiloissa. Kiinteistön energiatehokkuutta parannetaan ja talotekniikkaa uudistetaan. Jatkossa kiinteistön valaistus toteutetaan energiatehokkailla LED-valoilla. – Haluamme palvella asiakkaita entistäkin paremmin, helpottaa asiointia ja nykyaikaistaa toimintatilojamme, ja siihen remonttikin tähtää. Kokonaisuudistus käsittää kassat, asiakaspalvelupisteet, pullonpalautusautomaatit, elintarvike- ja käyttötavarakalusteet, lattiat ja talotekniikan, K-Citymarket Varkauden kauppias Aki Tuononen esittelee. – Kylmälaitteet ovat jatkossa uusinta tekniikkaa, kahviotilat suurenevat, kaupan palvelutiski uudistuu ja itsepalvelukassoja tulee lisää. Tuononen kertoo kauppansa tehneen asiakaskyselyn ennen remonttia. Asiakkailta on haluttu kuulla suoraan mitä he uudistuksilta toivovat. Asiakastoiveita otetaan kaupassa vastaan jatkossakin. Kaupan kasvumahdollisuudet näyttävät hyviltä – Varkaudessa kaupankin kasvunäkymät ovat parantuneet ja ovat nyt aiempaa paremmat. Kilpailu on kovaa, mutta osin tämän remontinkin ansiosta uskomme, että liikevaihtomme kasvaa, Tuononen sanoo. Kauppias Aki Tuononen pyörittää liikekiinteistön elintarvikekauppaa, joka työllistää noin 20 henkilöä. Yhteensä K-Citymarket Varkaus eri osastoineen työllistää 50 henkilöä. Uudistusten budjetti on yhteensä lähes kymmenen miljoonaa euroa, joka koostuu kiinteistönomistajan, Keskon ja kauppiaan osuuksista. Remontti toteutetaan osittain paikallisin voimin. Uusi K-rauta nousee Pohjoisen Porttiin JooRauta Oy rakennuttaa Varkauteen uuden K-Raudan. Uusi kauppa sijoittuu Varkauden Portin pohjoispuolelle, Pohjoisen Porttiin, Valssikuja 4:ään 5-tien varteen. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on runsaat 5 500 neliötä. Kauppa avataan keväällä 2023. JooRauta Oy:n kauppiaina toimivat Harri Heiskanen, Arto Heiskanen ja Tommi Rossi. Uudistus on kauppiaiden oma hanke, heidän oma kiinteistöyhtiönsä rakennuttaa tilat ja alueen ja rautakauppa tulee tiloihin vuokralle. – Nykyiset tilat ovat vanhat ja tontti on pieni. Uudet toimitilat ovat ”tämän vuosisadan rautakauppa” eli tavoitteenamme on kasvaa ja kehittyä nykyaikaisissa tiloissa ja tarjota mahdollisimman asiakaslähtöistä palvelua. Uuden liikkeen tilat suunnilleen kaksinkertaistuvat nykyiseen liikkeeseen verrattuina, Tommi Rossi esittelee. Saavutettavuus 5-tien varrella hyvä, uusi toimipaikka näkyy hyvin tielle ja antaa osaltaan myönteistä kuvaa koko kaupungista. Kaupunki ja liike-elämä hyvässä yhteistyössä – Varkaus on virkeä paikkakunta ja melko iso talousalue, ja eri alojen investointeja on tehty viime aikoina. Kaupungin kanssa yhteistyö toimii hyvin ja esimerkiksi tontti, uusi kunnallistekniikka, tiet ja muut asiat järjestyivät joustavasti ja siellä ollut ymmärrystä meidän toiveillemme ja liiketoiminnalle, Rossi kiittelee. – Yleisesti ottaen kaupan alan ennustettavuus on nyt melko heikkoa, joten esimerkiksi tuotteiden tulevia hintoja on vaikea laskeskella. Rossi kertoo, että uusi tontti on yli kolme hehtaaria, joten asiakas- ja rekkaliikenne helpottuu. Uudistuksessa on tältä osin kyse sekä sujuvasta että turvallisesta liikennöinnistä. K-Raudan rakennustarvike- ja puutavaravalikoimat suurenevat ja yleensäkin varastoitavan tavaran määrä kasvaa reilusti. Kokonaan uutta on puutarhamyymälä. Uuden K-Raudan rakentamisen urakoi Rakennusliike Kuoma, jonka aliurakoitsijoina on paikallisia ja lähialueen yrityksiä. JooRauta Oy kuuluu K-Rauta Ketjuun. Yritys toimii Vieremällä, Suonenjoella, Kiuruvedellä, Leppävirralla, Varkaudessa ja Lapinlahdella. Työntekijöitä yrityksessä on kaikkiaan 65 ja kesäaikaan noin 90 henkilöä. Citymarketin remontissa koko kiinteistö uudistetaan ja sen ilme muuttuu. K-Raudan uudet tilat nousevat 5-tien varteen. Kauppa avataan keväällä 2023.
8 NAVITAS NEWS Stora Enso työllistää maailmanlaajuisesti noin 22 000 henkilöä. Vuonna 2021 yrityksen liikevaihto oli 10,2 miljardia euroa. Yrityksen jokainen toimipiste on tärkeä, mutta jokaisen toimintaa ja tuloksia myös punnitaan kovilla kansainvälisillä mittareilla. Koko Varkauden talousalueella elettiin jokunen vuosi sitten jopa epävarmuuden aikoja, kun Stora Enso ilmoitti toimintansa isoista muokkauksista. Kuutisen vuotta sitten Stora Enso toteutti hyvin selkeän tuotantosuunnan muutoksen, jolloin yksikkö alkoi siirtyä paperintuottajasta biotuote- integraatiksi. Onnistunut muutos vastaa kysyntään Stora Enson Varkauden tehtaan muodostavat nyt pakkauskartonkitehdas sekä saha ja LVL- eli viilupuutehdas. Pakkauskartonkitehtaaseen kuuluvat puunkäsittelylaitos, sellutehdas, kierrätyskuitulaitos ja yksi paperikone, PK3. Pakkauskartonkitehdas vastaa myös integraatin energia- ja ympäristöpalveluista sekä sisäisistä kuljetuksista ja turvallisuuspalveluista. Varkauden pakkauskartonkitehtaalla valmistetaan valkaisematonta havusellua sekä korkealaatuisia ruskeita ja valkopintaisia aaltopahvin pintakartonkeja eli kraftlinereita. Vuotuinen kapasiteetti on 405 000 tonnia aaltopahvin raaka-ainetta ja 325 000 tonnia sellua. Pakkauskartonkitehdas käyttää tällä hetkellä raaka-aineenaan valkaisemattoman havusellun lisäksi noin kolmasosan Suomessa kierrätetyistä kartonkipakkauksista. – Tuotantosuunnan muutos oli markkinoiden muuttumisen vuoksi välttämätöntä ja kuten olemme nyt nähneet, myös onnistunut. Sanomalehti- ja hienopaperin tuotannon kysyntä on vähentynyt koko ajan, sen sijaan pakkauskartongin menekki kasvaa jatkuvasti. Me olemme tässä kehityksessä vahvasti mukana, Stora Enson Varkauden tehtaiden paikallisjohtaja Jarkko Tehomaa sanoo. STORA ENSON BIOTUOTEINTEGRAATTI INVESTOI JA KASVAA STORA ENSOLLA ON PARHAILLAAN KÄYNNISSÄ VARKAUDEN PAKKAUSKARTONKITEHTAAN KEHITYS JA SAHAN UUDEN PELLETTITUOTANNON INVESTOINNIT, JOTKA MOLEMMAT VALMISTUVAT TÄMÄN VUODEN AIKANA. YHTEENSÄ 26,5 MILJOONAN EURON UUDISTUKSET TEHOSTAVAT TUOTANTOA JA RAAKA-AINEEN KÄYTTÖÄ. Lisää tuotevalikoimaa ja kapasiteettia Pakkauskartonkitehtaan investoinnit vuosina 2015–22 ovat yhteensä yli 200 miljoonaa euroa. 2015 tehdyn tuotesuuntamuutosinvestoinnin ja 2016 tehdyn LVL-tehdasinvestoinnin lisäksi aiempia merkittäviä investointeja Varkaudessa on ollut esimerkiksi vuonna 2018 tehty savukaasupesuri soodakattilan savukaasujen käsittelyyn pölypäästöjen vähentämiseksi ja useat tuotanto- ja energiatehokkuutta sekä laatua parantavat investoinnit. Stora Enso investoi nyt Varkauden pakkauskartonkitehtaan tuotevalikoiman joustavuuden ja kapasiteetin lisäämiseen 23 miljoonaa euroa kasvattamalla PK3:n pakkauskartonkituotannon tehokkuutta ja kierrätyskuitulaitoksen kapasiteettia, jolloin voidaan kasvattaa kierrätyskuidun käyttöä tuotteissa. Myös sellun kuivauskoneen kapasiteettia nostetaan. Tehomaan mukaan tavoitteena on aiempaa parempi tuottavuus, yhä parempi laatu, TEKSTI: JARMO SEPPÄLÄ KUVAT: STORA ENSO JA JARMO SEPPÄLÄ Stora Enson tehdasintegraatti työllistää noin 420 vakituista työntekijää tuotannossa ja kunnossapidossa.
9 tuotevalikoiman laajentaminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Tuotantoa voidaan uusien investointien avulla kasvattaa noin kymmenen prosenttia. Kierrätyskuitua pyritään käyttämään yhä enemmän ja kierrätyskuitulaitoksen vuosittaista kapasiteettia voidaan nyt nostaa 200 000 tonniin. Tähän liittyy myös raaka-ainevaraston laajennus. – Pakkausmateriaalimme laatu on erinomaista ja myös kierrätettävyys on tärkeä ominaisuus. Kysyntänäkymät ovat hyvät myös pitkälle tulevaisuuteen, Tehomaa kertoo. Tuotteista noin 90 prosenttia menee vientimarkkinoille eli pääosin Eurooppaan, mutta myös Etelä-Amerikkaan ja Aasiaan. Käyttökohteita ovat esimerkiksi hedelmä- ja vihannespakkaukset sekä teollisuus-, kuljetus- ja jakelupakkaukset. Laatutuotteita puurakentamiseen Stora Enso-konserni on maailman neljänneksi suurin puurakennusmateriaalien toimittaja. Puurakentamisen monipuolistuminen ja kasvu on lisännyt myös Varkauden tehtaiden puutuotteiden kysyntää. Varkauden saha ja LVL-tehdas tuottaa sahatavaraa, höylätuotteita ja viilupuuta. Vuotuinen kapasiteetti on 260 000 kuutiometriä sahatavaraa, 35 000 kuutiota puujalosteita ja 75 000 kuutiota LVL-viilupuuta. Sahatuotannon ja LVL:n kokonaismäärästä noin 75 prosenttia menee vientimarkkinoille. Stora Enso on Suomessa keskittänyt kuusitukin sahauksen Varkauteen, jossa tukkia käytetään 750 000 kuutiota vuodessa. Jatkojalostuksessa osa tuotannosta höylätään laudaksi ja lankuksi. Sahan sivuvirrat puristetaan pelleteiksi Uusin investointi on 3,5 miljoonaa euroa pellettituotannon aloittamiseen. Varkaudessa on jo olemassa biokuivuri, jota voidaan hyödyntää myös pellettituotannossa. Sahan sivuvirroista, kuten kutterinlastuista, kuivasta hakkeesta ja sahanpuruista, valmistetaan puupellettejä. Pellettien valmistus lisää sivutuotteiden jalostusarvoa. – Pellettilaitoksen kapasiteetti on 30 000 tonnia ja se työllistää viisi henkilöä. Tehdas tulee tuottamaan korkealaatuista vaaleaa pellettiä, joka soveltuu niin pientalojen kuin teollisuuden käyttöön. Pelletit myydään Suomeen ja toimitetaan asiakkaille irtotoimituksina, Tehomaa kuvailee. Pellettien käyttö lämmityksessä on kasvussa uusiutuvana energiamuotona ja niillä voidaan korvata fossiilisia lämmitysmuotoja, kuten kivihiiltä ja turvetta. Puupelletit ovat hiilineutraali lämmitystapa, koska palaessaan niistä vapautuu sama määrä hiilidioksidia, jonka puu varastoi kasvunsa aikana. Pelleteillä on palaessaan myös pienempi ympäristövaikutus, sillä ne palavat puhtaasti. Vahvaa vaikutusta koko talousalueella Varkauden tehtaan vuosittainen puun eli männyn ja kuusen kulutus on noin 2,5 miljoonaa kuutiota. Puunhankinta tapahtuu pääosin 100 km:n säteeltä tehtaan ympäriltä Savo-Karjalan alueelta. Puunhankinta työllistää suoraan hankinta-, korjuu- ja kuljetusketjussa noin 400 henkilöä. Varkauden tehdas on energiaomavarainen. Lämpö- ja voimalaitoksissa käytetään 95 prosenttisesti bio- ja kierrätyspolttoaineita maksimoimalla energiatehokkuus ja minimoimalla fossiiliset hiilidioksidipäästöt. Tehtaalta toimitetaan kaukolämpöä myös Varkauden kaupungille. Varkauden tehdasintegraatti työllistää noin 420 vakituista työntekijää tuotannossa ja kunnossapidossa. Lisäksi alihankkijayritykset työllistävät yli sata henkilöä. – Meillä on osaava, monitaitoinen henkilöstö, joka mahdollistaa tehtäväkierron ja monipuoliset tehtäväkokonaisuudet. Henkilöstötilanteemme on varsin vakaa, Tehomaa mainitsee. Stora Enson uusimpia investointeja on ollut toteuttamassa paljon paikallisia toimijoita. Yrityksellä onkin hyvin toimiva yhteistyöverkosto myös Varkauden talousalueella. – Pakkauskartongin menekki kasvaa jatkuvasti. Me olemme tässä kehityksessä vahvasti mukana ja lisäksi aloitamme Varkaudessa pellettituotannon, Stora Enson Varkauden tehtaiden paikallisjohtaja Jarkko Tehomaa esittelee. Varkauden pakkauskartonkitehtaan paperikone 3 valmistaa aaltopahvin raaka-aineita; kraftlinereita ja white top -linereita. Linereita käytetään aaltopahvin pinta- ja taustakerroksissa. Kraftliner-rullat menevät kuljetinta pitkin tuotevarastoon. Sellutehdas valmistaa valkaisematonta havusellua, josta osa päätyy kuivattuna markkina- selluna maailmalle.
ÄMMÄKOSKI AVAUTUU KALOILLE TEKSTI: TIINA RAJAMÄKI KUVAT: VARKAUDEN KAUPUNKI JA POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Harva tietää, että Ämmäkoskella on kuninkaalliset juuret. Kalaisan kosken maine kantautui jo keskiajalla Ruotsin kuninkaallisten korviin, ja 1500-luvulla paikalla sijaitsi Olavinlinnan alaisuudessa toiminut Kruununkalastamo. Ämmäkoski tunnettiin arvokkaana kala-apajana 1900-luvun alkuun saakka, kunnes se padottiin ja valjastettiin energian tuotantoon. Sen nykyinen 50-vuotias säännöstelypato säätelee veden korkeutta laivaliikenteen ja Huruskosken vesivoimalan tarpeisiin, mutta haastaa samalla lohen ja taimenen vaellusta ja lisääntymistä alueella. Lohikaloja koskialueelta löytyy edelleen, mutta niiden luontainen lisääntyminen on heikentynyt ja etenkin pienpoikasten selviytymismahdollisuudet ovat haasteelliset, toteaa Jaakko Lappalainen Navitas Kehitys Oy:stä. – Unnukan säännöstelyn vuoksi veden korkeus ja virtaus vaihtelevat voimakkaasti, ja koski kärsii usein kuivuudesta. Olemassa olevat kalatiet eivät ole myöskään toimineet odotetusti, Lappalainen sanoo. Paluu juurille Nyt alueen historiassa käännetään uutta sivua, tai pikemminkin palataan juurille. Koskeen on valmistumassa merkittävän kokoinen, 170 metriä pitkä ja kymmenen metriä leveä luonnonmukainen ohitusuoma. Sitä pitkin kalat pääsisivät nousemaan säännöstelypadon ohi Haukivedestä Unnukan ja Kallaveden vesistöihin. Lisäksi koskialueelle muodostetaan noin 10 m3/s ympäristövirtaama, joka lisää lohikalojen elinalueita ja siten parantaa poikasten selviytymistä ja kutumahdollisuuksia. Jatkossa koskessa virtaa vesi ympäri vuoden. Ohitusuoman rakentamiseen ja koskialueen kunnostukseen tähtäävä jättihanke käynnistyi marraskuussa 2021. Kuokka iskettiin työmaan maahan elokuun alussa, ja valmista arvioidaan tulevan syksyllä 2022. – Ensin kaivetaan uoma ja sitten rakennetaan työpato aluetta suojaamaan. Lopuksi alue viimeistellään muistuttamaan luonnonmukaista koskimaisemaa, jonka jälkeen reitti avataan vaelluskaloille, kertoo hankkeen projektipäällikkönä toimiva Lappalainen. Samalla alueelle tehdään myös koskikunnostusta, jonka yhteydessä kunnostuskohteisiin lisätään kivijärkäleitä, poikaskivikkoa ja kutusoraikkoja. Hanketta hallinnoi Navitas Kehitys Oy ja se on osa maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmaa. Hanketta rahoittavat ja ohjaavat lisäksi Varkauden kaupunki, WWF, Stora Enso sekä Pohjois-Savon ELY-keskus. Hankkeen kustannusten arvioidaan olevan noin 650 000 euroa. Varkaus näyttää esimerkkiä Ämmäkosken hanke on mittakaavassaan ainutlaatuinen, sillä vastaavia toteutuksia nähdään Suomessa ani harvoin. Merkittävän kokoisen uoman lisäksi myös ympäristövirtaamasta tulee poikkeuksellisen suuri, lähes kymmenkertainen nykyiseen minimivirtaamaan nähden. Varkaudessa tehdään parhaillaan jotain sellaista, mitä tulisi tehdä systemaattisesti VARKAUDEN HISTORIALLINEN ÄMMÄKOSKI AIOTAAN PALAUTTAA VANHAAN LOISTOONSA – KEITAAKSI, JOSSA UHANALAISET VAELLUSKALAT VIIHTYVÄT JA LISÄÄNTYVÄT. KOSKEEN VALMISTUVA LUONNONMUKAINEN OHITUSUOMA ON SUOMEN JA JOPA EUROOPAN MITTAKAAVASSA MERKITTÄVÄ. NAVITAS NEWS 10
11 kaikissa Suomen vesistöissä, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen. WWF on siunannut hanketta 150 000 euron lahjoituksella, joka käytetään suunnittelu- ja ennallistamistoimenpiteisiin. – Padon ohittava uoma on valmistuttuaan merkittävän kokoinen, ja uhanalaiset vaelluskalat löytävät sitä pitkin tien lisääntymisalueilleen. Varkauden Ämmäkosken projekti toimii tärkeänä esimerkkinä ja kannustimena myös valtakunnallisesti, Vilhunen jatkaa. Maa- ja metsätalousministeriön NOUSU- vaelluskalaohjelman projektikoordinaattori Matti Vaittinen on samaa mieltä. – Ämmäkosken ohitusuoman suunnitteluratkaisut ja koskiuomaan ohjattava ympäristövirtaama ovat edistyksellisiä. Maa- ja metsätalousministeriö on mukana mahdollistamassa tätä hienoa yhteistyöhanketta, jota voidaan sanoa jopa Euroopan mittakaavassa merkittäväksi. Varkauden toimintamalli toimii esimerkkinä myös muissa vastaavissa kohteissa, Vaittinen sanoo. Yhteistyön taidonnäyte Hanke on saanut kehuja ja kiitosta siitä, kuinka siinä on onnistuttu sovittamaan yhteen eri osapuolten näkemyksiä ja tarpeita kestävällä tavalla. Sen ansiosta pystytään samanaikaisesti huolehtimaan riittävästä ympäristövirtaamasta, Unnukan vedenkorkeuden säätelystä ja päästöttömästä vesivoimatuotannosta. Esimerkiksi Stora Enso on luovuttanut ympäristövirtaamaan juoksutettavan veden korvauksetta omasta vesivoimastaan. – Stora Enson Varkauden tehtaat ovat kiinteä osa paikallista yhteisöä. Haluamme toimia vastuullisesti luonnon monimuotoisuutta tukien ja ympäristökuormitustamme minimoiden sekä olla mukana vaikuttamassa kaupunkimme viihtyisyyden ja elinvoimaisuuden lisäämiseen, sanoo Stora Enson Varkauden tehtaanjohtaja Jarkko Tehomaa. WWF:n Vilhunen kuvaileekin projektia kaikkiaan hienona vastuullisuustekona. – On ollut upeaa kokea osallistuneiden halu saavuttaa oikeasti merkittäviä tuloksia. Hyviin ja rohkeisiin ratkaisuihin on päädytty kaikkien osaamista hyödyntäen. Ämmäkosken kalataloudellinen kehittäminen käynnistyi alkujaan syksyllä 2020 laajalla yhteistyöverkostolla, jonka yhtenä keskeisenä toimijana on ollut Warkauden Urheilukalastajat ry. Yhdistys on puhunut Ämmäkosken puolesta jo kauan, käytännössä perustamisvuodesta 1976. ÄMMÄKOSKEN PROJEKTI TOIMII TÄRKEÄNÄ ESIMERKKINÄ JA KANNUSTIMENA MYÖS VALTAKUNNALLISESTI. – Lohikalat pääsevät kohta jatkamaan vaellustaan Ämmäkoskesta eteenpäin. Saimaan lohikaloille tämä on sataprosenttinen voitto, iloitsee Jyrki Laurikainen Warkauden Urheilukalastajista. Muita ennallistamistyön suunnittelussa ja valmistelussa mukana olleita tahoja ovat Pohjois-Haukiveden osakaskunta, Haukiveden kalatalousalue, A. Ahlström Kiinteistöt Oy, Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus sekä Suomen ympäristökeskus. Matkailullinen helmi Ämmäkoski sijaitsee keskellä kaupunkia, Varkauden teollisen historian syntysijoilla. Sitä vierustavat niin Kämärin luontoympäristö kuin Vanhan Varkauden alue, jotka ovat keskeisiä kaupungin nähtävyyksiä ja matkailullisia kehittämiskohteita. Varkauden kaupunginjohtaja Joonas Hännisen mukaan hankekokonaisuus on iso askel eteenpäin alueen kehityksessä. – Ämmäkoski kuohuineen tarjoaa mahtavan miljöön virkistykseen ja vapaa-ajan viettoon aivan Varkauden kaupunkikeskustan yhteydessä. Hanke on kaupungille erittäin tärkeä kokonaisuus vastuullisen ja kestävän alueiden käytön näkökulmasta. Pitkällä aikavälillä alue tulee tarjoamaan erinomaiset puitteet myös kalastusmatkailun kehittymiselle, Hänninen sanoo. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio sekä osastopäälliköt Minna-Mari Kaila ja Tuula Packalen tutustuivat Varkauden seutuun ja Ämmäkoskeen kesäkuussa 2022.
12 NAVITAS NEWS
13
NAVITAS NEWS 14 FINNFOREL OY LÄHES KOLMINKERTAISTAA TUOTANTONSA VARKAUDESSA FINNFOREL OY:N VARKAUDEN KIRJOLOHILAITOKSEN LAAJENNUS, NOIN 9 500 NELIÖTÄ, VALMISTUU TÄMÄN VUODEN LOPPUUN MENNESSÄ. NOIN 25 MILJOONAN EURON INVESTOINNEILLA LAITOKSEN KAPASITEETTI NOIN KOLMINKERTAISTUU 2,8 MILJOONAAN KILOON. RAKENNUSHANKE ONKIN YKSI LÄHIAIKOJEN SUURIMMISTA VARKAUDEN TALOUSALUEELLA. TEKSTI: JARMO SEPPÄLÄ KUVAT: FINNFOREL OY Laajennuksessa yhdistetään kalankasvattamon vanha ja uusi puoli raikastusosastolla. Sieltä kalat kuljetetaan jalostamolle ja edelleen vähittäiskauppoihin. Tavoitteena on liiketoiminnan laajentumisen lisäksi myös lisätä kotimaisen kalan kulutusta ja samalla vähentää ulkomaisen kalan tuontitarvetta. – Uudistuksen testaus alkaa ensi vuoden alusta, sitten ovat vuorossa biomassan valmistelut ja elokuussa 2023 alkaa täysi tuotanto, Finnforel Oy:n teknologiajohtaja Tommi Mäkinen esittelee. Rakennustöissä on useita eri urakoitsijoita, osa myös Varkaudesta, jotka työllistävät myös paikkakunnan ammattilaisia. Samoihin aikoihin yritys investoi 20 miljoonaa euroa Hollolan Hatsinassa emokala- ja poikastuotantolaitokseen. Hollolaan valmistuu Suomen ensimmäinen kirjolohen valintajalostuskeskus. Lisää työtekijöitä tarvitaan Uudistusten yhteydessä Finnforel Oy palkkaa Varkauteen lisää lähes 20 henkilöä, joita tarvitaan esimerkiksi perustuotannossa, huollossa, koneenkäyttäjin ja mahdollisesti myös työnjohtajina. Jalostamossa tarvitaan toistakymmentä ja kalankasvattamossa neljä uutta henkilöä. Rekrytointia jatketaan tämän vuoden loppuun ja koulutus alkaa vuoden 2023 alusta. TE-keskus, RTK ja Sakky järjestää parhaillaan käynnissä olevat rekrytoinnit sekä myöhemmin alkavat koulutukset uusille työntekijöille. Finnforel rekrytoi myös suoraan itse. Ekologista kalanviljelyä Varkauden laitos on erinomaisen toiminnallisuutensa lisäksi myös ekologinen esimerkkitoimija. Kiertovesikasvattamon fosforipäästöt ovat pienet eikä typpipäästöjä synny. Poistovesi käsitellään Stora Enson jätevedenpuhdistamossa. Finnforelin kaikissa laitoksissa on aurinkopaneelit, ja Varkaudessa yritys ostaa tarvittavaa lisäsähköä muun muassa Stora Ensolta. Suunnitelmissa on myös energian varastointia akustojen avulla. Oikean kokoisiksi kasvaneet kirjolohet teurastetaan ja niistä otetaan fileet pakattaviksi. Puolet kalasta jalostetaan kalajauhelihaksi, kalapulliksi ja kalaliemeksi ja päät ja pyrstöt myydään lemmikkieläinruokien valmistajille. Loppuliete kuivataan ja toimitetaan biopolttolaitoksille. Mäkinen kertoo, että Finnforel haluaa osaltaan muuttaa sen, miten maailmassa ruoka tuotetaan ja kulutetaan. Kiertovesiviljelyssä kala pystytään tuottamaan ympäristöystävällisesti ja paikallisesti siellä, missä ihmiset ovat. – Lisäksi kulutuksessa haluamme mennä kohti ruokahävikitöntä maailmaa, joten premium-tuotteemme on yksittäispakattu tuore annoskokoinen filee, joka on helppo valmistaa. Kirjolohessa on hyvät ravintoarvot eli siinä on vähän rasvaa ja paljon proteiinia. Suomessa on vielä se etu, että Luonnonvarakeskus Luke tekee kirjolohen hyvää ja johtavaa tutkimusta ja jalostusta. Kansainvälinen vientituote Varkaudessa yhteistyö Stora Enson sekä kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa sujuu joustavasti, tehokkaasti ja tuloksellisesti. Stora Enson alueella on ihanteellinen infra, mutta kiertovesitekniikkaan perustuva kalanjalostuslaitos voidaan nyt perustaa mihin tahansa, jossa on riittävä määrä kuluttajia. – Laitoksemme kiinnostaa kovasti alan ihmisiä, ja ulkomaisia tutustujia on meillä riittänyt. Toiminnassamme on isoja koti- ja ulkomaisia sijoittajia mukana ja he ovat erittäin kiinnostuneita kehittämään yritystä. Meillä onkin laajennussuunnitelmia ulkomaille eli tulossa on mahdollisesti kolme laitosta Euroopan ja Lähi-idän alueille. Maailmassa on noin 80 yritystä, joista suurin osa vasta suunnittelee kiertovesiviljelyä. Finnforel on ollut tuotannossa vuodesta 2018 saakka ja tämän vuoden loppuun mennessä se on rakentanut jo kolme laitosta. – Olemme siis jo nyt Varkauden ykköslaitoksella tuotannon tehokkuuden maailmanennätystasolla, Mäkinen sanoo. Allasalueen vedenpuhdistuspuolella näkyy tulevaa vedenalaista maailmaa. Finnforel Oy:n premium-tuote on yksittäispakattu tuore annoskokoinen filee, joka on helppo valmistaa.
15 MATKALLA KOHTI VIHREÄÄ SIIRTYMÄÄ TEKSTI: TIINA RAJAMÄKI POHJOIS-SAVON ALUEELLA, JA ERITYISESTI KESKI-SAVOSSA, ON VAHVA ENERGIA-ALAN TOIMIJOIDEN VERKOSTO. TEKNOLOGIA- JA ENERGIATEKNOLOGIATEOLLISUUS ON TALOUDELLISELTA MERKITYKSELTÄÄN SUURIN TEOLLISUUDEN ALA POHJOIS-SAVOSSA JA YKSI MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJISTÄ. ALUEELLA TOIMIVA KLUSTERI TUKEE YRITYSTEN TOIMINTAVALMIUKSIA ENERGIAMURROKSEN ETUJOUKOISSA. Pohjois-Savon Energiaklusterista on kehittymässä kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä alusta alueen yritysten palvelu- ja tuotekehitykselle. Vuonna 2020 perustettu toimijoiden yhteenliittymä sai jo seuraavana vuonna tunnustusta EU:n tasolla, kun se hyväksyttiin Euroopan klustereiden yhteistyöfoorumi ECCP:hen. Klusterin alaisuudessa toimii maakunnan yrityksiä, julkisia toimijoita, koulutuslaitoksia ja muita sidosryhmiä. Sen tarkoituksena on luoda toimintamalleja ja palveluita, jotka vahvistavat Pohjois-Savon energia-alan uudistumista ja kilpailukykyä energiasektorin murrosvaiheessa. Samalla tarkoituksena on rakentaa alueelle vahvaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä poikkialaista yhteistyötä. Klusterissa mukana olevia yrityksiä tuetaan tuotekehitystyössä, mutta samalla kiinnitetään huomiota myös niiden omaan liiketoimintaan, jotta yritykset voivat esimerkiksi alentaa energiakustannuksia, lisätä resurssitehokkuutta tai edistää uusiutuvan energian käyttöönottoa. – Jotta toimialan kilpailukyky ja ainutlaatuinen osaaminen säilyvät myös tulevaisuudessa, tarvitaan toimijoiden tarpeisiin kohdennettua tutkimusta, innovaatioita ja osaajia. Klusterin avulla yritykset voivat kehittää tuotteita, palveluita ja liiketoimintaa, jotka vastaavat entistä paremmin käynnissä olevaan energia-alan murrokseen ja vihreään siirtymään, sanoo yritysasiantuntija Katja Niiranen Navitas Kehitys Oy:stä. Jatkohankkeelle haetaan rahoitusta Varkauden elinkeinoyhtiö Navitas Kehitys Oy on ollut vahvasti mukana klusterin rakentamisessa. Muita keskeisiä toimijoita ovat Savonia-ammattikorkeakoulu, Savon koulutuskuntayhtymä, Itä-Suomen yliopisto sekä alueen kunnat Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki, Varkaus ja Kuopio. – Klusterin kehitystyötä tehtiin vuosina 2020–2022 Pohjois-Savon liiton rahoittamassa Pohjois-Savon Energiatekniikan TKI-ekosysteemin kehittämishankkeessa. Sen aikana luotiin toimintamalli ja saatiin klusteritoiminta käyntiin mukana olevien yritysten ja toimijoiden kanssa, Niiranen taustoittaa. Toimintaa on ollut jo erilaisten tapahtumien, seminaarien ja TKI-ryhmien muodossa. – Tällä hetkellä haemme toiminnan vakiinnuttamiseksi rahoitusta Pohjois-Savon liitolta. Tarkoituksena on käynnistää kolmevuotinen hanke, jolla toiminnalle saataisiin lisää volyymia ja resursseja. Hanke käynnistyy, toivottavasti myönteisen rahoituspäätöksen saatuamme, viimeistään vuoden 2023 alussa. Hankkeiden välissä viedään eteenpäin yrityskohtaisia kehittämishankkeita ja vireillä olevia yhteistyökuvioita. Ainutlaatuista yhteistyötä Pohjois-Savon Energiaklusterissa on tällä hetkellä 17 yritystä aina isoista alueen toimijoista pienempiin startupeihin, ja mukaan mahtuu myös uusia. – Vastaavanlaista klusteritoimintaa on muuallakin kansallisesti ja kansainvälisesti. Se mikä tekee meistä ainutlaatuisen, on erityisen hyvä yhteistyö ja vahva sitoutuminen toimijoiden välillä. – Huomionarvoista on sekin, että Pohjois- Savon liitto on suhtautunut toimintaamme myönteisesti ja rahoitusta yleisesti ottaen klusterimaisen toiminnan kehittämiseen on saatavilla, Niiranen kiittelee. Niirasen mukaan Energiaklusteri on saanut alueen yrityksissä myönteisen vastaanoton. – Mukaan lähteneet yritykset edustavat laajasti toimialaa. Yrityksissä on selkeästi tarvetta tämänkaltaiselle toiminnalle ja verkostoitumiselle. Maakunnan energiaosaaminen esillä Energiamessuilla Pohjois-Savon Energiaklusteri ja muut alueen keskeiset toimijat osallistuvat Energia 2022 -messuille näyttävällä yhteisosastolla. Tampereella 25.-27.10.2022 järjestettävät Energiamessut on toimialan kärkitapahtuma, jossa pureudutaan kestäviin ja älykkäisiin energiaratkaisuihin sekä ilmastonmuutokseen ja päästöjen hillintään. Energiaklusterin lisäksi yhteisosastolla A819 (A-halli) osaamistaan esittelevät Oy Clean Flame Ltd., Savonia-ammattikorkeakoulun energiatutkimuskeskus, Sorsakosken Konepaja Oy, SSG Sahala Oy ja Sahala Works Oy. Yhteisosaston järjestelyistä vastaa Pohjois-Savon liiton rahoittama NewTech-hanke.
16 NAVITAS NEWS Varkaudessa tehtiin syksyllä 2021 historiaa, kun Navitas 1 ja 2 -taloihin asennettiin aurinkopaneelit. Se oli ensimmäinen kerta, kun kunnallisessa kohteessa alettiin tuottaa energiaa auringosta. Talojen katoilla rehkii kaikkiaan 432 paneelia. Niillä on tarkoitus kuitata osa kiinteistöjen jäähdytykseen tarvittavasta energiasta, jota kuluu runsaasti varsinkin kesähelteillä. Aii Energy Systemsin toimittama aurinkovoimala on teholtaan yli 156 kilowattipiikkiä. – Tällä hetkellä näyttää siltä, että pääsemme ensimmäisen vuoden tuotannossa tavoitteeseen, eli vajaan 125 megawattitunnin vuosituottoon. Se tarkoittaa, että aurinkovoimalla saadaan täytettyä noin 7 prosenttia kiinteistöjen vuotuisesta sähköntarpeesta, kertoo Varkauden Taitotalo Oy:n palvelupäällikkö Mirjam Ihalainen. Määrä vastaa noin kymmenen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta. Oikea investointi oikeaan aikaan Varkauden Taitotalo Oy:n tähän mennessä mittavin energiainvestointi maksoi vajaat 135 000 euroa. Yhtiön toimitusjohtaja Jouko Laitisen mukaan hankintaan vaikuttivat sekä taloudelliset seikat että ympäristösyyt. – Navitas-talot sopivat aurinkosähkön tuottamiseen, sillä tilojen jäähdytyksen vuoksi kiinteistöt tarvitsevat paljon sähköä aurinkoisina kesäpäivinä, jolloin myös voimalan tuotanto on suurimmillaan. Näin pystymme käyttämään tarvittavan energian mahdollisimman tehokkaasti ja säästämään samalla sähkölaskussa, Laitinen kertoo. – Varkauden Taitotalo Oy on tehnyt jo pitkään työtä energiatehokkuuden eteen, joten paneelit ovat luonnollinen jatkumo tälle kehitykselle. Haluamme toimia esimerkkinä myös ympäristötietoisille vuokralaisillemme, joille konkreettiset vastuullisuusteot ovat tänä päivänä entistä tärkeämpiä. Päätös omasta aurinkovoimalasta ei syntynyt hetken mielijohteesta. Aurinkopaneelit nousivat potentiaaliseksi vaihtoehdoksi jo muutama vuosi sitten teetetyn energiakatselmuksen yhteydessä, jossa kartoitettiin kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavia ja taloudellisesti kannattavia toimenpiteitä. Investointi laskettiin taloudellisesti järkeväksi, kun takaisinmaksuaika lyheni kahdeksaan vuoteen hankkeelle myönnetyn Business Finlandin energiatuen myötä. SÄHKÖÄ JA SÄÄSTÖÄ AURINGOSTA NAVITAS ON VARKAUDEN KAUPUNGIN KIINTEISTÖKANNASTA ENSIMMÄINEN JA TOISTAISEKSI AINOA KOHDE, JOLLA ON OMA AURINKOVOIMALA. TEKSTI: TIINA RAJAMÄKI KUVA: PETTERI VÄHÄKANGAS
17 – Investointi tehtiin juuri oikeaan aikaan viime vuoden puolella, varsinkin, kun sähkön hinta on kivunnut Ukrainan sodan vuoksi reippaasti ylöspäin. Nyt myös paneeleiden hinnat ovat nousussa, ja asennusten ja saatavuuden kanssa on haasteita, Laitinen mainitsee. Kukkaro ja ympäristö kiittävät Ensimmäisen vuoden perusteella aurinkopaneelit ovat jo tuottaneet yhtiölle huomattavaa säästöä energiakuluihin. Mirjam Ihalainen laskeskelee, että elokuuhun mennessä sähkölaskuun on tullut säästöä yli 10 000 euroa. Ensimmäisen toimintavuoden aikana aurinkosähköllä on onnistuttu vähentämään hiilidioksidipäästöjä noin 16,8 tonnia co2, mikä vastaa noin 1,6 keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeä vuodessa. Ihalainen katsoo Navitas 1 -talon aulan infonäyttöä, joka kertoo reaaliajassa omalta katolta tuotetun aurinkosähkön määrän. Vaikka päivä on ollut tihkusateinen ja sankan pilvinen, ovat paneelit tahkonneet hieman sähköä talteen. – Navitaksen väki on suhtautunut aurinkopaneeleihin mielenkiinnolla. Tuottoa ja säästynyttä hiilijalanjälkeä on helppo seurata aulatilojen näytöistä, ja vuokralaiset voivat hyödyntää tietoja esimerkiksi omassa markkinoinnissaan, Ihalainen sanoo. Edelläkävijä näyttää esimerkkiä Varkauden Taitotalo Oy on tehnyt viime vuosina rohkeita avauksia uusiutuvan energian käyttöönotossa, josta yhtenä esimerkkinä on tiettävästi Suomen ensimmäinen aurinkoenergialla toimiva sähköpyörien latauspiste, ePyöräkatos. Uniikki tuotepilotti on täysin energiaomavarainen, ja mahdollinen ylijäämäsähkö voidaan hyödyntää Navitaksen kiinteistöissä. Samalla työmatkalaisia halutaan kannustaa sähköpyörän selkään. Energiatehokkuuden lisäksi Navitaksessa panostetaankin voimakkaasti vähähiilistä liikkumista edistäviin toimiin. – Vähähiilinen liikkuminen on keskeinen teema yhtiömme ympäristöstrategiassa. Vastikään meille valmistui uusi polkupyöräkatos ja vuokralaisten käytössä on myös yhteiskäyttöinen sähköpyörä, Ihalainen kertoo. Laitisen mukaan Varkauden kaupungin tytäryhtiö on ollut monessa ilmastoteossa ensimmäisten joukossa. Esimerkiksi koko LUE LISÄÄ NAVITAKSEN YMPÄRISTÖTYÖSTÄ navitas.fi/ymparistovastuu kaupungin ensimmäinen sähköautojen latauspiste avattiin aikoinaan Navitakseen. Varkauden Taitotalo Oy on myös saanut ympäristötyölleen Ekokompassi-sertifikaatin. – On hyvä muistaa, että yritysten rinnalla myös kuntatasolla tehdään vaikuttavia ilmastotekoja. Pyrimme omalta osaltamme toimimaan ajan hengessä, ja kenties positiiviset kokemuksemme toimivat esimerkkinä muillekin julkisille toimijoille, Laitinen sanoo.
18 NAVITAS NEWS TEKSTI: TIINA RAJAMÄKI RIIKINNEVAN KIERTOTALOUSALUE HERÄTTÄÄ KIINNOSTUSTA 5 2 6 Helsinki Kuopio Tampere Mikkeli Leppävirta Varkaus Lahti Turku Jyväskylä LEPPÄVIRRALLA SIJAITSEVALLA RIIKINNEVAN ALUEELLA ON HYVÄT MAHDOLLISUUDET KEHITTYÄ MERKITTÄVÄKSI KIERTOTALOUDEN KESKITTYMÄKSI. HARKINNASSA OLEVA BIOKAASULAITOS ON LÄHTÖLAUKAUS KIERTOTALOUSALUEEN KASVUUN. Leppävirran kunta, Varkauden kaupunki, Navitas Kehitys Oy ja keskeisimmät alueen toimijat ovat rakentamassa tulevaisuuden kiertotalousaluetta Riikinnevalle. Leppävirran kunta on kaavoittanut Keski- Savon Jätehuollon jätekeskuksen läheisyyteen teollisuusalueen, jolle on mahdollista sijoittaa teollista toimintaa. Keski-Savon Jätehuolto puolestaan on tehnyt maakauppoja toiminnan laajentumista varten. Merkittävän päänavauksen alueelle on jo tehnyt Wega Group Oy, joka selvittää Riikinnevalle sijoittuvan biokaasulaitoksen mahdollisuutta yhteistyössä Riikinvoima Oy:n kanssa. Laitoshankkeessa on meneillään jatkoselvitysvaihe, jossa kartoitetaan Riikinvoimalle toimitettavan sekajätteen jatkokäsittelyä ja prosessia, jolla biojaetta mädätetään edelleen biokaasuksi. Samaan aikaan MTK-yhdistysten käynnistämässä Biokaasua pelloilta -hankkeessa selvitetään, miten biomassan tuotanto onnistuisi suunnitellulle biokaasulaitokselle. Jos selvitystyö etenee lopulta investointipäätökseen, tuotetaan Riikinnevalla tulevaisuudessa nesteytettyä biokaasua. Kierron kautta kasvuun Riikinnevan kehittämistyössä on otettu isoja harppauksia viimeisen vuoden aikana. Navitas Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Jouko Laitinen on ilahtunut investointiaikeista, jotka toteutuessaan vauhdittavat alueen kehittymistä valtakunnallisestikin merkittäväksi kiertotalousalueeksi. – Riikinnevan vahvuutena on, että siellä toimii jo nyt Keski-Savon Jätehuollon ja Riikinvoiman kaltaisia kiertotalouden toimijoita, jotka ovat aktiivisesti mukana alueen kehittämistyössä. Yhteistyö- ja synergia- mahdollisuudet ovat hyvät. Biokaasun lisäksi alueessa olisi potentiaalia vaikkapa tuulivoiman, vedyn jatkojalostamisen tai tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Riikinneva erottautuu kiertotalousalueena erityisesti omalla ekovoimalaitoksellaan sekä uniikilla sijainnillaan hiilinegatiivisessa Leppävirran kunnassa. – Alue sijaitsee logistisesti houkuttelevalla paikalla lähellä Varkauden rajaa ja rautatieyhteyksiä. Varkauden kansainvälinen teknologiaosaaminen luo mahdollisuuksia uusille arvoketjuille. Riikinnevalle on jo lanseerattu oma brändi ja tuotettu markkinointimateriaaleja, joilla halutaan kasvattaa alueen tunnettuutta ja erottuvuutta sekä tuoda sen vahvuuksia esille. – Verkkosivujakin valmistelemme parhaillaan yhdessä Leppävirran kansa ja ne julkaistaan vielä syksyn aikana, Laitinen sanoo. Riikinnevan kiertotalousalue sijaitsee hiilinegatiivisessa Leppävirran kunnassa lähellä Varkauden rajaa, hyvien liikenneyhteyksien varrella.
RkJQdWJsaXNoZXIy NDE2Mw==